Luin Mika Tuovisen blogista kirjoituksen Hengellinen herätys (suosittelen, lue kirjoitus). Kiitos Mika kirjoituksesta! Kirjoitus, sen teema ei jätä rauhaan – aamulla kuntosalilla muistin yhden kuvan, jonka koen liittyvän tähän teemaan. Piirsin kuvan joskus, kun olin menossa opettamaan Raamatusta, Nehemian kirjasta.

Nehemia ryhtyi toimimaan Jerusalemin surkean tilan paranemisen hyväksi. Hänelle syntyi näky siitä, mitä tuli tehdä ja hän ryhtyi toimeen. Hän oli huolellinen, kartoitti tilanteen ja jakoi sitten näkynsä toisille. Näin näykyyn liittyi muitakin ja lopulta Jerusalemin tila saatiin korjattua.

Kuvaan tallensin ajatuksen siitä, että on kahdenlaista liikkellelähtöä: etenemä ja laajuus. Laajalla liikkeellelähdöllä on vaikeutensa, moni miettii asiaa ja kaikki kestää tuskastuttavan kauan ennenkuin voidaan mitään tehdä. Toinen liikkellelähtö on Nehemian tekemä, etenemä – tällöin lähdetään selkeää päämäärää kohti ja edetessä levitetään näkyä sillä seurauksella, että ne jotka kokevat voivansa yhtyä näkyyn liittyvät mukaan. Lopulta ollaan etenemässä laajasti.

Tätä kaikkea pohtiessa on pakko myös katsoa ympärilleen. Moni elinkelpoinen näky on jäänyt puolitihen, riutumaan paikoilleen. Tässä “valmiissa maailmassa” Nehemian kaltainen huolellinen lähtökartoitus on merkittävä. Huolellista siinä, että meidän jokaisen on, ennekuin pykältää jotakin uutta pystyyn, syytä kartoittaa onko sitä jo – voi ollakkin, ettei meitä Nehemian tapaan kutsuta mobilisoimaan suura joukkoa, vaan liittymään siihen.

Raamatussa, Hebrealaiskirjeen 10 luvun 25 jakeessa sanotaan:

”Me emme saa lyödä laimin seurakuntamme yhteisiä kokouksia, niin kuin muutamilla on tapana, vaan meidän tulee rohkaista toisiamme, sitä enemmän mitä lähempänä näette Herran päivän olevan.”

Luulenpa, että tänä päivänä monia kaivataan rakentamaan omaa hengellistä kotiaan, sitä tuttua, liiankin tuttua, jonka vikoihin ja puutteisiin ei enää jaksaisi ajatustakaan uhrata.

Yllä kuva, jonka väitän ajaksi ja paikaksi missä voimme kokea jotain, mitä voi kutsua herätykseksi, hengelliseksi herätykseksi. Hengellinen herääminen, monenlainen uudistuminen uskossa kaipaa hengellistä kotia, seurakuntaa, se kaipaa pienpiiriä, Raamattupiiriä tai solua jossa voi jakaa elämäänsä toisten kanssa. Sekaipaa työn ja harrastusten antamista Herran käyttöön. Näin meillä on paikka jossa meitä ravitaan, paikka jossa meistä huolehditaan, paikka jossa kutsua toisia, paikka minne kutsua jne.

Näky, jota tahdon levittää on nyt tämä: Älä laiminlyö hengellistä kotiasi, älä raamattupiiriäsi. Anna nämä ja kaikki muu vapaasti Herran Jeesuksen käyttöön.

Mitähän tämän näyn leviämisestä voisi seurata? Voisiko se olla hengellistä heräämistä?