Muistan edelleen, kuinka seisoimme vierekk\u00e4in ja juttelimme. H\u00e4n oli tullut hautajaisiin ja min\u00e4 k\u00e4ttelin kaikki muistotilaisuuteen saapujat ja l\u00e4htij\u00e4t. En ollut h\u00e4nt\u00e4 ennen tavannut. H\u00e4n oli edesmenneen yst\u00e4v\u00e4 ja nyt h\u00e4mill\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n katoavaisuudesta. Kun olimme jutelleet, h\u00e4n l\u00e4hti kotiinsa. Seuraavalla viikolla kuulin, ett\u00e4 h\u00e4nen aikansa keskell\u00e4mme oli p\u00e4\u00e4ttynyt. Tuli aamu, jolloin ei en\u00e4\u00e4 noustu s\u00e4ngyst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n
Se oli meid\u00e4n viimeinen kohtaaminen. Muitakin viimeisi\u00e4 kohtaamisia on el\u00e4m\u00e4nvarrelle mahtunut. Muistan kiukkuisen s\u00e4hk\u00f6postin ja sen, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 minulle tuntematon henkil\u00f6 oli pian viestin j\u00e4lkeen kuollut liikenneonnettomuudessa. Tapasin harrastustuttavan kes\u00e4isess\u00e4 kirjastossa, h\u00e4n ei ollut saanut nukuttua ja etsi lukemista. Toivoi, ett\u00e4 l\u00f6yt\u00e4isi jotain, joka toisi unen. En muista, mit\u00e4 h\u00e4n lainasi, mutta juhannus hukutti h\u00e4net tullessaan.<\/p>\n\n\n\n
Olen voimieni tunnossa, el\u00e4m\u00e4 virtaa suonissani. Muistan rallikuskin sanoneen kilpailemisesta \u201dkaikki voi olla \u00e4kki\u00e4 toisin\u201d<\/em>. Vaikka el\u00e4m\u00e4 ei ole rallikilpailu, niin silti sanat j\u00e4iv\u00e4t mieleen. \u201cOpeta meit\u00e4 laskemaan p\u00e4iv\u00e4mme oikein, ett\u00e4 me saisimme viisaan syd\u00e4men.\u201d <\/em>Sanotaan Raamatussa Psalmissa 90, jakeessa 12.<\/p>\n\n\n\n Opskellessani ammattikoulussa, teimme iskuvasaralla lujuustestin. Karkaisimme metallisauvan ja laitoimme sen pidikkeeseen. Siihen sitten pitk\u00e4n varren p\u00e4\u00e4ss\u00e4 oleva kolmiok\u00e4rkinen vasara iski. Vedin vasaran l\u00e4ht\u00f6asentoon, se heilahti hartian korkeudelta kohti sauvaa murtaen sen. Vasara jatkoi matkaa ja palasi takaisin kohti l\u00e4ht\u00f6tilannetta. Kumarruin poimimaan sauvani ja kun nousin, vasaran seuraava isku leikkasi kohtaa, jossa p\u00e4\u00e4ni oli juuri ollut. Oli hiuskarvan varassa, ett\u00e4 matkani olisi p\u00e4\u00e4ttynyt siihen – en voinut ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaikki olisi ohi niin nopeasti.<\/p>\n\n\n\n *Kirjoitus on osa vuoden 2019 teemakirjoitussarjaa, muut teeman kirjoitukset voit lukea kilauttamalla t\u00e4t\u00e4\ufeff<\/a><\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Muistan edelleen, kuinka seisoimme vierekk\u00e4in ja juttelimme. H\u00e4n oli tullut hautajaisiin ja min\u00e4 k\u00e4ttelin kaikki muistotilaisuuteen saapujat ja l\u00e4htij\u00e4t. En ollut h\u00e4nt\u00e4 ennen tavannut. H\u00e4n oli edesmenneen yst\u00e4v\u00e4 ja nyt h\u00e4mill\u00e4\u00e4n el\u00e4m\u00e4n katoavaisuudesta. Kun olimme jutelleet, h\u00e4n l\u00e4hti kotiinsa. Seuraavalla … Lue loppuun