Raamatun suuri kertomus

Vierailin metsästysseuran kodalla pidetyissä seuroissa. Omaa puheosuutta miettiessäni päädyin rakentamaan jo edellä jakamaani kuvaan kertomuksen. Päätin kirjoittaa kertomuksen, kuten se radiomuodossa olisi. Jaoin kokoontuneelle seurakunnalle allaolevan kuvan ja kehoitin heidän seuraamaan siitä ja etsimään puheessani esiintulevia asioita siitä. Tässä sinulle nähtäväksi ja kuultavaksi yritykseni kertoa kymmenessä minuutissa Raamatun suuri kertomus.

Antakaa te heille syötävää

Kuuntele bloggaus:

Markuksen evankeliumi, kuudes luku, 37. jae

Markuksen evankeliumi, kuudes luku, 37. jae

Olen viimepäivinä lukenut Markuksen evankeliumia. Aina ajoittain sieltä putkahtaa vastaan yksittäisiä kohtia, kohtia jotka pysäyttävät ja saavat miettimään. Tänään luin kuinka Jeesuksen luo tuli suuret joukot ihmisiä ja heille piti saada ruokaa. Ruokaa ei kuitenkaan ollut mukana. Tähän hetkeen Jeesus sanoo opetuslapsilleen “Antakaa te heille syötävää”.

Ohitan alkuperäisen yhteyden. Voit lukea sen Matteuksen evankeliumin kuudennen luvun 30-44 jakeista. Siinä Jeesus lopulta ruokkii nuo viisituhatta miestä, eli ehkäpä vielä paljon suuremman joukon koska varmasti joukossa oli myös naisia ja lapsia.

“Antakaa te heille syötävää” Jeesus sanoo. Mietin, että jos nyt minulle sanottaisiin samoin, mitä minä jakaisin syötäväksi? Mitä sinä jakaisit toisille?

Toki jotain purtavaa voin jakaa, mutta koen Jeesuksen sanat myös kehoituksena pohtimaan millä lailla voisin ruokkia, siis hengellisessä mielessä, kaikkia tarvitsevia.

Mikä todella ravitsee? Mistä on hyötyä vielä huomennakin? Raamatusta nousevan viisauden jakaminen on mielestäni tällaista. Tukevalla aamupalalla pystyy lähtemään liikkeelle, mutta Jumalan sanasta, Raamatusta nousevan viisauden siivittämänä pystyy käymään iltaan saakka. Olen vakuuttunut, että tavalla tai toisella kannattaa antaa “syötäväksi” Raamatusta nousevaa viisautta.

En tiedä mitä sinä tarvitset nyt, mutta kun Jeesus sanoo minulle Raamatussa “anna heille syötävää”, luonnollisesti katson sitä mitä juuri itse olen saanut ja pyrin siitä jakamaan.

Luin Markuksen evankeliumista Jeesuksesta seuraavan seikan, selitän kohta enemmän. Kohta menee näin: “Ihmisten epäusko hämmästytti häntä.”. Kohta löytyy kertomuksesta, jossa Jeesus käy kotikaupungissaan ja siellä hänet torjutaan. Vaikka hänen ihmetekonsa ja opetuksensa ovat tuttuja, niin ihmiset torjuvat Jeesuksen, koska hän on kasvanut heidän keskellään ja he kokivat Jeesuksen olevan kuin yksi heistä. Tätä torjuntaa, epäuskoa Jeesus ihmettelee.

Minua puhuttelee Jeesuksen ihmettely. Tilanne on niin merkillinen. Ihmiset ensin ihmettelevät Jeesuksen voimallisia tekoja ja opetuksia. He siis kokevat Jeesuksen olevan jotain merkittävää, mutta sitten polkevat selvät näytöt, todisteet, jalkoihinsa sillä, että Jeesus on heidän kylältään.

Ihminen on luonnostaan taipuvainen tarttumaan epäuskoon. Tilanteessa on vastakkain monta uskoon nostavaa seikkaa ja yksi epäuskoon kääntävä. Tähän epäuskoon ihmiset sitten kääntyvät – mitä olisikaan tapahtunut, jos he olisivat lähteneet pohtimaan ja tutkimaan uskoon nostavaa sen sijaan, että pistivät kaikki voimansa epäuskoon kääntävään?

Bloggauksella on olemassa kohtuullinen pituus, joten nyt seuraa käänne draaman kaaressa. Kun Jeesus sanoo nyt minulle: anna heille (siis sinulle) syötävää, niin mitä annan? Annan tämän kertomani tilanteen ja yhden avaimen siihen. Jeesusta voidaan kyseenalaistaa monin tavoin – mutta älä tartu kyseenalaistuksiin – tartu Jeesukseen, kulje tämä päivä tutustuen häneen, lue Markuksen evankeliumi tänään ja mieti sen jälkeen mitä olet saanut “syötäväksi” – uskon että sinulla on silloin purtavaa moneksi päiväksi.

Mihin usko tarttuu?

Kun valmistauduin viime sunnuntain Jeesus usko osuuteeni (opetin Kansanlähetyksen Sanan ja Yhteyden illassa aiheesta 1.2.2015 Kuopion Neulämäen kirkossa.) koin tarvetta piirtää kuvan siitä mihin usko tarttuu. Valmistelin myös kuvaan liittyvää selitystä, mutta säästin kokoontuneen seurakunnan siltä. Tässä bloggauksessa on sitten tuo selitys. Bloggaus on myös jatkoa edelliseen Läheisyys on hieno asia bloggaukseen.

Jeesus_näyttäytyy

Meistä monikaan ei pysty todistamaan toiselle Raamatun syntyä ja Jumalallista alkuperää, mutta se joka käy Raamattuun sisälle ja ottaa vastaan sen sanoman, niin tällainen ihminen vakuuttuu Raamatusta ja sen Jumalallisesta olemuksesta.

Tämä vakuuttuminen tapahtuu Jumalan vaikutuksesta Raamatun sanan äärellä: ”Usko syntyy kuulemisesta, mutta kuulemisen synnyttää Kristuksen sana.” Room. 10:17.

Ihmisen sydämessä syntyy luottamus näihin sanoihin, tämä on uskoa. Raamatun sana synnyttää tämän luottamuksen. Jumala lahjoittaa uskon ihmisen kääntyessä Jumalan teon, evankeliumin puoleen. Aksel Valen-Sendstrad, Kristillinen Dogmatiikka kirjassa kertoo tästä seuraavasti pohtiessaan Jumalan sanan kykyä luoda tyhjästä jotakin:

”Esimerkiksi uudestisyntymisen ajatellaan selvästi olevan uutta luomista tyhjästä, koska ihmisellä ei itsessään ole mitään hengellistä kipinää eikä elämää, ei kaipausta totuuden Jumalan puoleen eikä tietoa hänestä ja Jumalan siksi täytyy itse luovalla sanallaan kutsua esiin se elämä, jota ei ennakolta ole olemassa. Hän tekee mahdottoman mahdolliseksi.” s. 169.

Vaikeata tekstiä, mutta tiivistettynä: ihminen on langennut syntiin niin totaalisesti, ettei voi siitä nousta. Jumala kuitenkin on voimallinen nostamaan ja synnyttämään uudestisyntymiseen. Tämä tapahtuu Jumalan sanan kautta.

Kuvassa Pyhä Henki kirkastaa Raamatun lukijan eteen Jeesuksen. Tuossa näyttäytymisessä usko syntyy ja tarttuu Jeesukseen – elävään Jumalaan. On siis ensiarvoisen tärkeää johdattaa etsivä kuvanmukaiseen kohtaamiseen Raamatun sanan äärellä, näin usko Jeesukseen voi syntyä ja päämäärätön uskonnollinen etsintä vaihtua elävän Jumalan tuntemiseen.

Linkkivinkki: Juuret opetussarja Raamattuavain ohjelmassa 2013 (Huom. kuuntele vanhin ensin, eli 27.5.2013 Juuret. Jumala, universumi, onnetar tai ”mikä lie”) Opetukset ovat n. 7 minuuttia jokainen.

Juuret_avaimissa

 

Läheisyys on hieno asia

Ensimmäinen bloggaus kotisivujen alla. Tämän bloggauksen myötä päättyynee kirjoittaminen Elämästä, kuolemasta, rakkaudesta ja vapaudesta blogiini bloggeriin. Blogi jää olemaan – monia artikkeleja sieltä luetaan edelleen ja monin tavoin uskon ettei sen tuottaminen ole ollut turhaa.

WP_20150130_10_57_00_Pro_netti

Olen valmistellut 1.2.2015 Kuopion Neulamäen kirkossa olevaa Sanan ja Yhteyden illan opetusosuuttani. Aina ei kaikki mene niin kuin ajattelemme. Raamattu opastaa sanomaan “Jos Herra tahtoo, niin me elämme ja teemme sitä ja sitä.” Jaak. 4:15. Minun oli tarkoitus olla samalla aiheella puhumassa 25.1. Iisalmessa, mutta tulin kipeäksi enkä voinut palvella tehtävässä. Enpä siinä mitään muuta voinut kuin sairastaa, kuten jokainen meistä kun sairaus sattuu kohdalle.

“Jeesus usko” on aihe johon olen halunnut perehtyä. Tuo aihe on ollut kaverinani pitkään. Kerran eräs lähetystöntekijä esitti väitteen, että uskonnollisuus ei johda uskoon. Tämä lyhyt toteamus generoitui kuvaksi mielessäni. Nyt kun aihe on jälleen ajakohtaisena itselleni, piirsin kuvan uudelleen ajatuksen sisäistämiseksi. Uskonnollisuuden ja Jeesus uskon ero on valtava. Eroa pohtiessa ymmärtää, että Paavali Raamatussa toteaa uskomme hullutukseksi:

“Jumala on kyllä osoittanut viisautensa, mutta kun maailma ei omassa viisaudessaan oppinut tuntemaan Jumalaa, Jumala katsoi hyväksi julistaa hulluutta ja näin pelastaa ne, jotka uskovat. Juutalaiset vaativat ihmetekoja, ja kreikkalaiset etsivät viisautta. Me sen sijaan julistamme ristiinnaulittua Kristusta. Juutalaiset torjuvat sen herjauksena, ja muiden mielestä se on hulluutta, mutta kutsutuille, niin juutalaisille kuin kreikkalaisillekin, ristiinnaulittu Kristus on Jumalan voima ja Jumalan viisaus.” 1. Kor. 1:21-24

Usko_Jeesukseen-UskonnollisuusUskonnollisuudessa voi olla kyseessä monenlaisesta, Jeesus uskossa on kyse Jeesuksesta. Yksipuolisesti ajateltuna uskonnollisuudessa ollaan omien tarpeiden ja odotusten ääressä ja Jeesus uskossa ollaan taas elävän Jumalan kanssa tekemisissä.

Mietin, mistä näitä kuvia tulee? Viivoista ja väreistä – asioista ja niiden suhteista. Jeesus uskossa kanssamme on elävä Jumala, jonka seurassa uskomme saa viivoja ja värejä, ymmärryksemme kasvaa ja näemme paremmin – emme ajaudu kauemmaksi kaikkeen sekamelskaan, vaan pääsemme läheisyyteen.

Jälkikirjoitus:

Nyt on uusi blogi kirjoitettu olemaan. Aika näyttää millaiset siivet blogi saa. Ajassamme tavoitellaan suurta, viraalista räjähdystä. Kuitenkin on niin, että suuri huomio haihtuu yhtä nopeasti kuin tuleekin. Huomio vaatii aina uutta uhria tyytyäkseen. Ehkä en voi saavuttaa mitään suurta, mutta haluan vaikuttaa – siksi bloggaan.