Näin unta. Olin hississä ja meitä oli siellä kolme. Vieressäni seisoi mies ja vastapäätä seisoi toinen, hänen kasvot olivat minuun päin. Hissi lähti putoamaan holtittomasti. Hätäännyin, rukoilin ääneen – rukoilin Jeesusta auttamaan. Vieressäni oleva ryhtyi hokemaan kauhuissaan ”Jeesus, Jeesus”. Kolmas vain seisoi kauhusta jähmettyneenä. Hän ei tehnyt mitään, hänen suunsa pysyi kiinni. Hissi jatkoi holtitonta tippumista, yhtäkkiä se rauhoittui ja pysähtyi pehmeästi. Ovet avautuivat. Suuni kävi kiitokseen, vieressäni oleva liittyi kiitokseeni, mutta kolmas katsoi meitä edelleen kauhusta jähmettyneenä. Olimme kaikki pelastuneet murskaantumasta putoavan hissin mukana. Lähdimme iloiten hissistä, minä ja vieressäni ollut. Kolmas jäi seisomaan paikalleen.
Tämä oli uneni. En käy sitä suuremmin pohtimaa, sen vain totean, että koin ääneen lausutun rukoukseni kutsuneen vierelläni olleen huutamaan Jumalaa apuun. Jostakin syystä kolmannen suu pysyi kiinni. Me kaikki kuitenkin pelastuimme. Osasimme siitä myös iloita, minä ja rukoukseeni yhtynyt.
Tämä unesta. Jokainen meistä näkee unia. Harvoin niissä on mitään järkeä. Olin juuri muutamaa päivää aiemmin ollut laulattamassa joululauluja kapakassa, itseasiassa kahdessa kapakassa. Toisessa niistä juttelin miehen kanssa, hän kertoi olevansa ateisti. Kysyin häneltä, rukoileeko hän koskaan. Hän sanoi, että ei. Minusta tämä tuntui kovalta. Jotenkin koin hänen olemuksensa hissiin jähmettyneen hahmossa. Minusta hahmossa oli jotakin surullista. Hän ei voinut edes hädän hetkellä rukoilla.
Puhutteleva uni. On tärkeää tunnustaa uskonsa ääneen. Se voi rohkaista toista tai saada jonkun toisen mukaan, mutta kaikki eivät koskaan liity joukkoon. Toisaalta, vaikka mykkä oli kauhuissaan eikä ääneen sanonut mitään, emme tiedä herättelikö tapahtunut hänet myöhemmin. Jäikö ääneen lausuttu rukous puhuttelemaan yhdistettynä pelastamiseen.
Näin voi olla Cecilia. Vaikka itse tapahtuma ei saanut rukoilemaan, voi olla että seuraavassa tilanteessa on yksin ja silloin oma suu aukeaa huutamaan Jumalaa apuun. Kiitos kommentistasi!
Tähän kirjoitukseen tulee mieleen Raamatun jae, Psalmi 50:15, jota Jumalan puhelinnumeroksikin on sanottu: “Huuda minua avuksi hädän päivänä! Minä pelastan sinut, ja sinä kunnioitat minua.”