Huojuu, kunnes kaatuu

Huojuva torni pelissä kasataan puupalikoista torni, josta pitää poistaa palikoita. Palikoita poistetaan vuoronperään kunnes torni ei enää pysy pystyssä ja se kaatuu. Kun kaatuminen lähtee käyntiin, ei ole enää mitään tehtävissä – juuri irroitettua palasta ei enää saa takaisin paikalleen korjaamaan tilannetta ja jos näin pystyisi tekemään, torni tuskin jäisi siitäkään huolimatta pystyyn.

Huojuu, kunnes kaatuu. Näin peli kulkee.

Miksi moista peliä olisi nyt mietittävä? Ehkä siksi että kirjoitin siitä kirjoitukseni alkuun. Tarvitsen jotain johon samaistut, joka koskettaa ja herättää kiinnostuksen. Jos haluan kohdata sinut sillä mitä sanon, minun tulee saada sinut kuulemaan, tai siis lukemaan ja siten kuulemaan minua.

Huojuva torni peli päättyy tornin kaatumiseen. Puupalikat vierivät pitkin pöytää mikä minnekkin, eikä tornista jää juuri mitään jäljelle – se siitä, sitä ei enää ole.

Ymmärrät hyvin, etten kirjoita puupalikoista – vaikka niitä kokoajan pyörittelen. Kirjoitan elämästä. En osaa sanoa suoraan, mutta haen sanoja kertoakseni jotain. Kun kirjoittaa elämästä, kirjoittaa suuresta asiasta. Elämä koskettaa jokaista, jokaisella on siitä jonkinlainen kokemus – mutta silti tahdon kertoa jotain lisää.

Mitä haluan kertoa? Se on se, että huojuu, kunnes kaatuu. Tämä on todellisuus. Huojumme elämässä kunnes kaadumme. Tahdon kutsua sinua tutustumaan syliin, johon on hyvä kaatua. Siksi jaan tässä Raamatunopetussarjan, sarja koostuu viidestä noin seitsemän minuutin osasta – ne ovat hyviä palikoita huojuvaan torniin:

Uskon yksinkertaisuus – Raamattuavainopetussarja kristinopin alkeista, Veijo Olli 

 

 

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *