Pyöräretki länsi Viroon, kesä 2020

Kesällä 2019 teimme ensimmäisen Viron pyöräretken, siitä löytyy kirjoitus näiltä sivuilta. 2020 odotimme mahdollisuutta jatkaa pyöräilyä siellä. Kun koronatilanne heinäkuussa rauhoittui sekä Virossa että Suomessa, teimme matkasuunnitelmat ja lähdimme intercity- junalla kohti uusia seikkailuita. Reitiksi luonnostelimme kahdeksan päivän ja noin 350 kilometrin matkan. Lopullinen kilometrilukema nousi kuitenkin 425 kilometriin – emme malttaneet olla poikkeilematta reitiltä.

Reitti: Kuopio – Helsinki – Tallinna – Tabasalu – Muraste – Keila juga – Paldiski (niemen kärki, Majaka tee) – Rummu – Peraküla – Dirhami – Haapsalu – Riisipere – Kernu – Aespa – Saku – Tallinna – Helsinki – Kuopio

Reittisuunnitelmassa hyödynsimme Viron pyöräilykarttaa (Eesti rattateed – Estonian cycle routes).

Päivä 1, Kuopio – Helsinki – Tallinna – Tabasalu n. 45 km

Aamun Intercity kuljetti mukavasti meidät ja polkupyörät. Jäimme ennen kymmentä Tikkurilassa pois ja pyöräilimme kyläpaikan kautta satamaan. Laiva oli iltapäivän lautta ja pääsimme siten Tallinnaan niin, että majoituttuamme Tabasaluun ehdimme vielä tutustua lähellä olevaan pitkään hiekkarantaan (Stroomi rand) ja viettämään siellä muutaman tunnin.

Päivä 2, Tabasalu – Muraste – Keila juga – Paldiski (niemen kärki, Majaka tee) n. 70 km

Aamulla vietimme hetken merenrannalla ja lähdimme leppoisasti liikkeelle. Tallinnan länsipuoli on tutustumisen arvoinen seutu. Merimetsä ja Stroomi rand jäivät mieleen. Pyöräillessä kohti Paldiskia poikkesimme reitiltä Murasten rantareitille. Kartasta kyllä näki, että joudumme tulemaan koko lenkin takaisin alkuperäiselle reitille. Yritimme kuitenkin nousta oikopolkua reitille. Maa rannassa tien vieressä nousee jyrkästi ja totesimme, ettemme voi kantaa pyöriä ja laukkuja ylös portaita, joita pitkin olisi päässyt oikaisemaan takaisin reitille. Koukkaus oli kuitenkin mainio, ajoimme polkuja pitkin aivan meren rantaan ja söimme kaikessa rauhassa lounaseväät. Otimme myös selfiet Romantiku tee kyltin äärellä.

Päivä jatkoi kulkuaan, pysähdyimme reitillä olleelle Keila jugaan. Siellä ihailimme vesiputousta ja kaunista puistoa. Matkan ehkä parhaan ruoka-annoksen söimme myös siellä. Sitten olivatkin päivän tunnit jo pitkällä ja poljimme rivakasti Paldiskiin ja siitä Majaka teen päässä olevaan pikku mökkikylään yöpymään. Vaikka juuri avattu mökkikylä oli puutteellisesti varusteltu, oli majapaikan valinta napakymppi. Niemenkärki on valtavan upea paikka, laskeuduimme vesirajaan ja ihailimme jyrkästi nousevaa niemeä. Täällä kannatti ehdottomasti olla katselemassa auringonlaskua.

Päivä 3, Paldiski (niemen kärki, Majaka tee) – Rummu – Peraküla – Dirhami n. 80 km

Paldiskista pudottelimme vauhdilla kohti Rummun louhosjärveä. Päätimme edellisen päivän venymisestä ottaa opiksi ja olla ajoissa liikkeellä. Louhosjärvellä uimme ja nautimme päivästä. Mielenkiintoinen paikka ja jos matkaa ei olisi ollut vielä reilusti jäljellä, olisi ollut kiva kiivetä kukkuloille, jotka ovat kaivostoiminnan myötä syntyneet.

Poljimme seuraavaksi Perakulan 12 kilometriä pitkälle hiekkarannalle. Lyhyen uintihetken jäkeen oli jälleen jatkettava matkaa, päivä olikin taas jo pitkällä ja Dirhamiin saapuminen näytti venyvän. Here we go – navikointiohjelma esitti oikotien, jota epäilimme viimeiseen saakka. Lähdimme kuitenkin pikku hiekkateille, jotka muuttuivat aina vain pienemmiksi ja jossain vaiheessa jouduimme jo taluttamaan tien olemattomuuden tähden. Mutta, juuri kun epätoivo hiipi lopullisesti mieleen, eteen avautui hiekkatie ja olimme perillä hotellilla. Oikotietä matka lyheni kymmenisen kilometriä. Ehdimme viellä syödä myöhäisen päivällisen satamassa ja sitä ennen nauttia suihkusta. Suihku tuntui taivaalliselta, sillä edellisen yön majapaikassa ei ollutkaan peseytymismahdollisuuksia – reipas matkailuyrittäjä kyllä kertoi, että ensi kesänä on!

Päivä 4, Dirhami – Haapsalu n. 50 km

Aamulla kiertelimme vielä Dirhamin nimenkärjessä ihaillen rannan kauneutta.

Aamiaisen jälkeen pakkasimme laukkumme ja lähdimme kohti Haapsalua. Maalaismaisemat olivat kyllä kauniita, mutta meren rantojen läheisuudessä pyöräiltyjen päivien jälkeen niistä ei oikein osannut nauttia. Kuljimme reipasta vauhtia kohti Haapsalua. Linnamäellä pysähdyimme lounastamaan sympaattiseen Wana Kooli lounasruokalaan ja sitten taas pistimme polkien kohti Haapsalua. Kaupunkiin saapuessa jouduimme tietöiden tähden mutkittelemaan, mutta lopulta olimme perilla. Muutaman yön majoittumiseen varattu huoneisto löytyi, mutta vuokraajan numero olikin eri, minkä olin vuokratessa saanut ja pienen säätämisen jälkeen saimme sitten avaimet ja pääsimme majoittumaan.

Päivä 5, Haapsalu

Haapsalu kylpi komeasti auringossa. Kaupungissa oli Jazz-musiikkitapahtuma ja linna oli varattuna koko viikonlopun. Vaikka emme päätyneet jammailemaan jazzia, saimme sitä kuunnella yön tunteina, kun miksaajat nostivat linnassa äänenpainoa tunti tunnilta yön selkään. Pyöräilimme eripuolilla Haapsalua ja poikkesimme Klaus Härön Miekkailija elokuvasta tutulla asemalla.

Päivä 6, Haapsalu – Riisipere – Kernu n. 70 km

Säätiedoitus lupasi turhan kuumaa pyöräilykeliä tälle päivälle, joten päätimme lähteä liikkeelle hyvissä ajoin. Suuntasimme varhain Haapsalun asemalle ja aloitimme mielenkiintoisen päivämatkan viivasuoraa vanhaa rautatiepohjaa pitkin kohti Riisipereä. Ilmeisesti olimme aamun ensimmäisiä kulkijoita, sillä pyöräillessä kapeaa junapengertä sai kerätä aimo liudan hämähäkinseittejä matkaan. Parinkymmenen kilometrin jälkeen ei enää seittejä kertynyt naamaan, joten joku oli sitten jo kulkemassa edellä. Hiekkapohjainen tie oli jämäkkä ja pyöräily sujui kivasti. Välillä pysähdyimme vanhojen asemien kohdalla ja vietimme hetken rautatiekiskoista tehdyn muistomerkin äärellä. Toiminnassa ollessaan rautatie oli toiminut mm. kuljetuksissa Siperiaan. Yllättäen pyöräilyura loppui vähän ennen Riisipereä – uusi rautatie oli napannut viimeiset kymmenen kilometriä tästä alunperin 60 kilometrin Tervisetee (Terveystie) osuudesta.

Jatkoimme maantietä pitkin kohti Kernua. Loppumatkasta vastaan tuli tietyö ja päädyimme ottamaan oikotien hiekkatietä pitkin lammen rannassa olevalle kartanolle, josta olimme majoituksen varanneet. Hiekkatie ei osoittanut hyväksi valinnaksi, mutta vei meidät kuitenkin lopulta perille matkatavarat hyvin ravisteltuina.

Päivä 7, Kernu – Aespa – Saku – Tallinna n. 50 km

Matka kohti Tallinaa alkoi sympaattisesta kartanomaisemasta pienempiä teitä Aespaan ja sieltä suureneville teille Sakuun ja lopulta Tallinnaan. Mukavaa seutua, kivoja pyöräteitä, joita pitkin oli ilo viilettää kohti Tallinnaa. Sakun linnan ravintolassa söimme ja jatkoimme kohti Tallinnaa pysähtyen Valdeku karjääri järv – järvelle uimaan. Uinnin jälkeen poljimme hotellille ja sitten lähdimme syömään Tallinnan autioituneeseen vanhaan kaupunkiin. Korona oli todellakin tyhjentänyt paikan.

Päivä 8, Tallinna – Helsinki – Kuopio n. 20 km

Päivälautalla Helsinkiin ja iltajunalla Kuopioon, väliin mahtui pyörähtäminen Seurasaaressa. Täyttä pyöräretkeä tämäkin päivä – satamasta Seurasaareen oli kauniita pätkiä poljettavaksi ja saaressa muutama tunti kului kivasti. Iltajuna saapui Kuopioon lähellä puoltayötä ja kotia pääsimme juuri vuorokauden vaihtuessa – roppakaupalla kilometrejä ja muistoja mukanamme.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.