Pyöräretki Kuopiosta Tampereelle, kesä 2020

Jokainen pyöräretki on oma tarinansa. Tämä tarina sai alkunsa koronakevään jälkeen rajoitusten kevennettyä. Oli yksi kokemus ja yksi päämäärä. Viikonlopuksi Tampereelle, tässä määränpää, kun sunnuntailtana retkiajatus heräsi mieleen. Maanantain kuluessa sitten oli matkareitin kypsyttelyn aika, koska liikkeelle oli lähdettävä jo tiistai aamuna. Yksi palanen oli edellisellä viikolla syntynyt reittiin. Oli kuljettava Lievestuoreelta Saviontietä Laukaaseen. Tämän kauniin ja pyöräilyyn otollisen tien olimme sattumalta ajaneet autolla edellisviikolla, kun jouduimme kuljettamaan sinne automme alle polkupyörällä yrittäneen vanhan miehen.

Kelpo kulkijat Petäjäven kirkon viheriöllä

Ensimmäinen päivä: Kuopio – Hankasalmen asema – Laukaa – Tikkakoski, 89 km

Valtateiden vierustaa ei ole kiva polkea, joten aloitimme matkan junalla Kuopiosta Hankasalmen asemalle. Aamuinen IC juna polkupyöräpaikkoineen soi tämän mahdollisuuden. Tästä eteenpäin hyödynsimme HERE WeGo polkupyöränavigointia. Sovellus löysikin hyvän reitin Hankasalmen asemalta Lievestuoreelle, jonka jälkeen ajoimme hetken vilkkaan Kuopio – Jyväskylä tien vartta ennen kääntymistä Saviontielle. Navigointi johdatti meitä valtatien läheisyydessä kulkevia hiekka- ja maanteitä. Jossain kohdin reitti törmäsi aidattuun alueeseen, joten päädyimme ajamaan aidan vierustoja kunnes olimme jälleen tiellä.

Toinen päivä: Tikkakoski – Keuruu, 79 km

Maalaismaisemaa halkova hiekkatie tarjosi päivän parhaat maisemat ja kovimmat mäet

Päivän reittisuunnitelmat teimme aamuisin tai edellisenä iltana. Tikkakoskelta valikoitui osin hiekkatietä kulkeva reitti Keuruulle. Tikkakoski – Kuikka – Nyrölä tie johdatti lähelle Kintausta. Tuo Nyrölän hiekkatie osottautui kauniiksi maalaismaisemiksi, kuitenkin niin että se sisälsi useita jyrkkiä mäkiä, joita joutui taluttamaan ja joiden alamäkiä piti kuormatuilla pyörillä mennä kieli keskellä suuta. Kintaus – Petäjävesi väli oli hyvää leveää piennarta, mutta Petäjäveden ja Keuruun välin joutui ajamaan mitättömän pientareen ja vilkkaan liikenteen yhdistelmässä. Onneksi tuo väli ei ollut kovin pitkä ja sen jaksoi hyvin polkea Petäjäveden uimarannalla vietetyn tauon jälkeen.

Kolmas päivä: Keuruu – Vilppula, 59 km

Keuruulta reitti Vilppulaan päätyi kulkemaan Kolhon kautta. Reittivalinta oli mainio ja samalla sai kokea kunnon ylämäet heti Keuruunselkä hotellin tienoilla. Näin alkumatkasta oli hyvä hävittää liiat voimat niihin ja loppumatka sujui leppoisasti rullaten. Kolhon uimaranta oli mainio paikka viettää taukoa ja illalla jäätelö maistui Vilppulan satamassa.

Neljäs päivä: Vilppula – Tampere, 102 km

Peltolan luomutilan pihapiiri tervehti tulijoita lämpimästi, olimme ainoat yöpyjät tällä kerralla.

Vilppulassa majoittauduimme mainiossa maatilamatkailupaikassa. Peltolan luomutilan aitta oli kesähelteessä sopivan viileä nukkua. Majapaikan saunaa sai käyttää kaksi tuntia ja tuossa ajassa puukiukaan leppoisista löylyistä ehti useaan kertaan pulahtaa uimaan. Johtuiko koronakeväästä vai mistä, emme löytäneet lähempää Tamperetta tämän tyyppistä majoitusta. Runsaiden kilometrien tähden poikkesimme alkuperäisestä reittisuunnitelmasta, jossa olisimme jo pian Vilppulan jälkeen liittyneet PyhäNäsin pyöräilyreittiin. Oioimme aina Terälahteen saakka, jonka jälkeen liityimme merkitylle reitille.

Näin saavuimme viikonloppua viettämään Tampereelle, josta sunnuntai-illan IC junalla palasimme pyörinemme Kuopioon.

Yksi yhteinen matka jälleen takana.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.