Keväällä silmiin osui Kodin kuvalehden artikkeli pyöräretkestä Viroon. Kopioimme kesälomamatkalle lehtijutun reitin, tehden siihen omia hienosäätöjä. Matkareittimme merkittävimmät paikat olivat:
Kuopio – Helsinki – Tallinna – Loksa – Viinistu – Purekkari neem – Võsu – Rakvere – Mustvee – Kallaste – Alatskivi – Tartto – Tallinna – Helsinki – Kuopio
Ensimmäinen päivä, Kuopio – Helsinki – Tallinna, 54 km
InterCity juniin saa polkupyörät mukaan. Aamujunalla saavuimme Helsinkiin ennen kymmentä ja ehdimme pyöräillä poikkeamaan ystäväperheen luona, ennen kuin jatkoimme länsisatamaan ja Tallinnan laivaan. Tallinnassa pyöräilimme lukuisten tietöiden läpi itärannikolla olevaan hotelliinn yöksi. Pyörät saimme ottaa hotellin eteiseen sisälle. Illalla tutustuimme läheiseen muistomerkkiin.
Toinen päivä, Tallinna – Loksa – Viinistu, 85 km
Hotelliaamiaisen jälkeen lähdimme kohti Tallinnan televisiotornia ja sitäkautta pyöräilimme Loksaa kohti päästäksemme Viinistussa sijaitsevaan hotelliin. Tallinnasta päästyämme pyöräily vapautui kauniiden maalaisteiden polkemiseksi. Olimme hankkineet kunnon sadevaatteet ja polkiessamme Viinistuun pääsimme niitä käyttämään. Pitkän matkaa ajoimme pilveä kiinni ja lopulta piti pukea sadevaatteet päälle ja saavuttaa valtoimenaan vuotava pilvilautta. Juuri pyöräilyä varten tehdyt sadevaatteet toimivat ja saimme reilussa vesisateessa ajaa mukavasti viimeiset 30 kilometriä.
Kolmas päivä, Viinistu – Rakvere, 84 km
Viinistussa ennen aamiaista tutustuimme pieneen kylämiljööseen ja aamupalan jälkeen lähdimme käymään Purekkarin niemessä, Viron pohjoisimmassa paikassa. Niemi olikin tutustumisen arvoinen ja sieltä sitten laskeuduimme Loksaan, josta lähdimme polkemaan Rakvereä kohti. Niemeen tutustuminen otti niin aikaa, että ensimmäinen ruokatauko oli jo Loksan grillillä. Päätimme matkalla poiketa Võsussa. Tämä merenrantakylä valloitti mielen. Ensin pyörätie meni metsän läpi, sitten päädyimme ajamaan pitkän hiekkarannan ohi ja käännyimme takaisin kylän pääkadulle, jossa joimme smoothiet, kävimme teellä ja muutenkin kulutimme aikaa. Kesäinen Võsu olisi ollut varmasti mainio kohde jäädä pidemmäksikin aikaa. Lopulta huomasimme kellon olevan jo riittävästi ja lähdimme reippaasti painamaan kohti Rakvereä. Pysähdyimme syömään Haljalassa ennen Rakvereen saapumista.
Neljäs päivä, Rakvere
Rakverestä vuokrasimme huoneiston, koska vietimme siellä kaksi yötä. Huoneistossa ei ollut pesukonetta, mutta vuokraaja antoi luvan käyttää toisen huoneiston pesukonetta ja näin saimme hyvin pestyä vähäisiä vaatevarastojamme. Meillä molemimmilla oli satulalaukut pyörissämme ja niihin olimme pakanneet niukasti, mutta riittävästi vaatteita ja tarvikkeita. Rakveren kaupnkiin tutustuimme kävellen, vierailimme sympaattisessa kahvilassa, puistossa ja Rakveren linnassa. Linnassa vietimme usean tunnin seuraten siellä olevia esityksiä, eläimiä, syöden ja nauttien pannukakkukahvit ja teet.
Viides päivä, Rakvere – Mustvee, 90 km
Rakverestä starttasimme kohti Mustveetä. Tullessamme Rakvereen, kännykän navigointi johti meidät perille metsäpolun kautta ja tämän tähden sen antamaan reittisuunnitelmaan suhtauduimme kriittisesti. Navigointi ehdotti päivän loppuun 16 kilometrin pituista viivasuoraa ”tietä” ei minkään läpi. Päätimme käydä kurkistamassa reittiehdotukseen kuuluvan tien, muttemme tuota vanhaa rautatiepohjaa kuitenkaan hyödyntäneet. Aamupalan voimin etenimme kohti paikkaa, jossa aikeemme oli nauttia lounasta. Paikan ainoaa ravintolaa, pubia emme kuitenkaan löytäneet ja ostimme kaupasta eväitä ja pienen urheilukentän äärellä pidetyn lounastauon myötä jatkoimme kohti Avinume nimistä paikkaa päivällisen toivossa. Vastaamme siellä tuli pieni kioski, joka ilmeisesti oli paikallinen supermarketti. Tilasimme hampurilaiset ja saimme eteemme mikrossa lämmitetyt marketti hampparit. En selvinnyt sen syömisestä ja jäin toiveissaini odottamaan, että Mustveessä pääsen vihdoinkin ruuan äärelle. Ruuat olivat matkalla tätä poikkeusta lukuunottamatta maukkaita ja ruokapaikkoja löytyi. Matkalla kuitenkin joutui joustamaan, toiset paikkakunnat oli niin pieniä, ettei niissä ollut ruokapaikkoja. Päivittäin otimme laukkuumme mukaan varalle paistopisteiden tuotteita, että pystymme venyttämään nälkää.
Kuudes päivä, Mustvee – Tartto, 88 km
Mustveestä lähtiessämme törmäsimme paikalliseen tapahtumaan, Peipsjärvi festivaaliin. Suunnattoman suuren järven rannalla oli ruokatelttoja, käsitöitä ja suuri esiintymislava. Suunnitelmamme oli olla hyvissä ajoin Tartossa, jossa oli myös festivaali menossa, Hansapäivät. Jo ensimmäinen pysähdys muutti suunnitelmaa, jäimme järvenrantaan syömään. Tästä jatkoimme kohti Kallastetta, joka sitten viimeisteli päivän aikataulun. Uimme Peipsjärvessä, vierailimme viihtyisässä kahvilassa. Etsimme hukkaamaani matkamittaria sitä löytämättä, tapasimme Suomalaisen pyöräislijäpariskunnan ja lopulta lähdimme kohti Tarttoa pysähtyen pian Alatskiveen, jossa söimme ja tutustuimme linnan ympäristöön. Lopulta lähdimme reippaasti polkemaan kohti Tarttoa. Jo etukäteen oli selvää, että matkaamme sen mukaan, mitä vastaan tulee, joten Tartto-illan kutistuminen ei romuuttanut mitään, tosin toinen koneellinen pyykistä jäi pesemättä, koska majoituspaikan säännöt julistivat aikaisen yörauhan. Tartosta vuokraamamme huoneisto oli hauskasti nimetty: Beautiful place at the riverside. Mainitsin vuokraajalle nimestä, hän selitti omistamansa paikan kauniiksi ja jokikin meni aivan vierestä – nimi pitää paikkansa. Huoneisto olikin aivan kelvollinen ja ystävällinen vuokraaja antoi oman varastonsa meille polkupyörien säilyttämiseen.
Seitsemäs päivä, Tartto – Tallinna, 12 km
Aamu Tartossa valkeni lämpimänä, luvassa oli 28 asteen lämpötiloja. Aamupalalla kävin tutkimaan junien aikatauluja, koska Tartosta Talliinnaan jatkoimme junalla. Ennakkotutkinnasta poiketen, huomasin ettei kaikilla junilla päässyt polkupyörän kanssa Tallinnaan saakka. Jouduimme valitsemaan kahden junan välillä, iltapäivän ensimmäisen ja iltajunan. Päätimme lähteä 13:21 junalla Tallinnaan ja suuntasimme reippaasti tutustumaan Tarttoon. Edellisenä iltana olimme jo poikenneet joenvarressa pidetyssä konsertissä, nyt kiertelimme vanhaa-kaupunkia. Junaan otin ensimmäisen luokan liput, noin 1,5 euroa kalliimmat liput. Tämä takasi meille istumapaikat ja ensimmäisen luokan pyöräpaikat, joissa ei ollut niin tunkua kuin muualla. Tallinnaa lähestyessä ajattelin, että jäämme pois ennen pääteasemaa ja pääsemme hotellille sujuvammin, mutta junan aula oli niin täynnä ihmisiä ja pyöriä, ettei omien pyörien ulossaanti ollut mahdollista ennen pääteasemaa.
Kahdeksas päivä, Tallinna – Helsinki – Kuopio, 33 km
Aamiaisen jäkeen suuntasimme lukuisten tietöiden läpi laivalle. Helsingissä kiertelimme rantamaisemissa, kunnes juna Kuopioon lähti. Puoleltaöin olimme onnellisesti kotipihassa. Onnistunut pyöräretki oli takana.