Bloggaus: Välähdyksiä Etiopiasta

Bloggasin suuressamukana.fi sivustolle syksyn 2016 Etiopian matkan tiimoilta. Löydät bloggauksen tästä linkistä.

Bloggaus on kuuden minuutin video, joka näyttää ensikertalaisen havaintoja maasta. Bloggaukseen on linkitetty myös monet radiojutut, jotka matkasta syntyi. Toki monet näistä löytyvät myös tämän sivuston bloggauksesta.

9.4.2017, Raamattubuffet, Kristuksen voittosaatossa

Raamatun sana on voimallinen ja vie mukanaan. Työskentelen 2. Kor. 2: 14-17 tekstin parissa. Opetan siitä, jos Herra suo, 9.4.2017 Raamattubuffet ohjelmassa (Radio Dei kello 12, avaimia.net koko päivän). Teksti menee näin:

”Kiitos olkoon Jumalalle, joka aina kuljettaa meitä Kristuksen voittosaatossa ja antaa meidän kaikkialla levittää Kristuksen tuntemisen tuoksua! Me olemme Kristuksen tuoksu, joka nousee Jumalan eteen; tämän tuoksun tuntevat sekä ne, jotka pelastuvat, että ne, jotka joutuvat kadotukseen. Se on toisille kuoleman haju, joka tuo kuoleman, toisille elämän tuoksu, joka tuo elämän. Mutta kuka on tähän kelvollinen? Me emme ainakaan ole sellaisia kuin ne monet, jotka kaupittelevat Jumalan sanaa. Me julistamme sitä Jumalan edessä ja Kristusta palvellen, väärentämättömänä ja sellaisena kuin se tulee Jumalalta.”

Tekstissä esiintyy kuva ”Kristuksen voittosaatto”, jonka aikalaiset ymmärsivät helposti siitä mitä näkivät ympärillään. Taisteluvoiton kunniaksi valloittaja järjesti voittokulkueita, joka veti kansaa puoleensa.

Millainen ja missä kulkee tänä päivänä Kristuksen voittosaatto, joka vetää puoleensa? Jouduin etsimään apua Evankelis-Luterilaisen kirkon Tunnustuskirjoista. Onko Kristuksen voittosaatto Kristuksen omien kulkue läpi vuosisatojen ja maailman? Jos on, sitä kutsutaan seurakunnaksi, pyhien yhteisöksi, kirkoksi. Mikä kirkko on? Augsburgin tunnustus selittää:

”Edelleen seurakuntamme opettavat, että yksi, pyhä kirkko on pysyvä ikuisesti. Kirkko on pyhien yhteisö, jossa evankeliumi puhtaasti julistetaan ja sakramentit oikein toimitetaan. Kirkon todelliseen ykseyteen riittää yksimielisyys evankeliumin opista ja sakramenttien toimittamisesta. Sen sijaan ei ole välttämätöntä, että perityt inhimilliset traditiot, jumalanpalvelusmenot tahi seremoniat, jotka ovat ihmisten säätämiä, ovat kaikkialla samanlaiset. Paavali näet sanoo: ”Yksi usko, (Ef. 4:5-6) yksi kaste, yksi Jumala, joka on kaikkien Isä jne.”

Raamatun teksti haastaa pohtimaan kirkon olemusta, evankeliumin puhtautta, sakramentteja, ihmisen heräämistä syntiseksi, tietä armollisen Jumalan luo. Se ajaa itsetutkiskeluun, arviointiin ja väärästä erottautumiseen. Teksti muistuttaa: Jumala kuljettaa omiaan Kristuksen voittosaatossa. Teksti kutsuu: elämään Jumalan edessä ja Kristusta palvellen.

Kutsun sinut mukaan Raamattubuffet ohjelmaan. Rukoile ohjelman nauhoituksen ja lähetyksen puolesta. Kuuntele ja jaa ohjelma kun se tulee 9.4.2017. Kunpa Herra puhuisi ohjelman kautta.

Jeesus on kiusausten voittaja, minä en

Kirkkovuodessa on monenlaisia otsikoita, teemoja. Viime sunnuntain teemana ja siten tämän viikon teemana on ”Jeesus, kiusausten voittaja”. Kyselin teeman herättämistä ajatuksista Raamattubuffee ohjelmassa – toinen keskustelijoista totesi: ”Jeesus on kiusausten voittaja, minä en”. Ohjelman voi kuunnella tästä linkistä.

Monin tavoin joudumme kiusauksiin. Isä meidän rukouksessa rukoilemme: ”Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta”.

Kiusaukset  ovat meille tuttuja. Rukous on tarpeen. Luther opettaa pienen rukouksen, rukouksen jolla voi käydä Isä meidän rukouksen kanssa uuteen päivään:

”Minä kiitän sinua, taivaallinen Isäni, rakkaan Poikasi Jeesuksen Kristuksen kautta, että olet viime yönä varjellut minut kaikesta vahingosta ja vaarasta. Pyydän sinua: varjele minua myös alkavana päivänä synnistä ja kaikesta pahasta, että tekoni olisivat mielesi mukaiset. Minä annan itseni, ruumiini, sieluni ja kaikkeni, sinun käsiisi. Pyhä enkelisi olkoon minun kanssani, ettei paha vihollinen saisi minussa mitään valtaa. Aamen.”

– Martti Luther, Vähä Katekismus

Me emme aina voita kiusauksia, lankeamme. Kolmiyhteinen Jumalamme kuitenkin rakastaa meitä niin, että Hänen armonsa ei katoa meidän rikkomuksissamme. Jumala on valmis armahtamaan katuvan lapsensa. Näin tulisi olla myös meidän keskellämme. Moni on horjahtanut sivuun, katuu ja haluaisi nousta takaisin tielle. Tarvitaan niitä, jotka ojentavat kätensä ja auttavat. Tarvitaan niitä, jotka rukoilevat vahvistusta, armon ymmärrystä ja uutta alkua.

Niin, ”Jeesus on kiusausten voittaja, minä en”. Jossakin huumorisarjassa todettiin ”ajatteleppa ite”. Tarvitsemme samaistumista, toisinaan joku on avun tarpeessa, mutta voi olla että joskus olemmekin itse.